Kirjotin uuden runon, julkasen sen nyt täälläkin. Koska tykkään siitä..
Tuskaa ja kipua täynnä oleva maailma
Tahdonko olla täällä, en oo varma
Vihaan tätä elämää ja mua
Haluun pois kaikesta, mut en tajua
Miks elämän pitää niin rankkaa olla
Mullahan ei enää ees toimi polla
Ketipinorei naamaa ni tunteet turtuu
Alkaa väsyttää ja ruumiinosat puutuu
On ne ihmiset hauskoi vempelei
Hakkaa toisiaan tai vetää huumei
Ei tää maailma enää kellekkää reiluu oo
Kumpa me kaikki paskat ihmiset voitais katoo
Maanpäältä, täältä, jonne emme todellakaan kuulu
Ehkä rauhotun ja vedän psykoosilääkkeet taas suuhu
Maailman pahuus on tosi syvä
Oon siitä elävä esimerkki hyvä.
Muita mun runoja löytyy osoitteesta rakkausrunot.fi nimimerkillä Diana-Mariana
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti